torstai 14. marraskuuta 2013

Sä oot siinä taas pitämäs mua tässä.

Sä oot siinä taas pitämäs mua tässä.

Terve!
ja moi. Ens viikolla ois taas aika laitokseen. No vittu jes.
ei saatana. Mulla ei oo mitää sanottavaa,muutaku MISANTROPIA.
Kai mä kestän sen ajan minkä oon siellä. Heh, onhan ihmisiä jotka ovat vielä pohjemmalla kuin minä, rispektit niille <3
Kerrottavaa mulla ei ole, ei paljoa. 
Kuvia vaan halusin tulla laittamaan xO hehehe.


 Just viime postauksessa sanoin ''kaiken'' olevan ihan hyvin. Naah, mieliala pomppii niin radikaalisti. koitan uskotella kokoajan itselleni että se ei ole mailmanloppu PÄÄ EI KUUNTELE!!
 Osaisimpa maalata.

 Tahtoisin vain paijata ;__;

 Kuolet ja Synnyt ja Kuolet ja Synnyt ja Kuolet ja VITUTTAA.
 Äh..
 Rakastan tällästä häiriintynyttä sisältöä ;) <3






 :> suloisia pikkulapsia

 Hihi, ups :3

 Kipu on mielen heikkoutta.
 Boo :3
 ''kaikki järjestyy, hymyile :)''


 Ei täs muuta. Palaillaan sit taas ku laitosjakso on päättyny.
Puretaas fiiliksii jälleen.
MORO!









maanantai 11. marraskuuta 2013

Älä oo vihane, hei halataa ku tavataan :)

Älä oo vihane, hei halataan ku tavataan :) <3

Kirjotetaas tänne ny ku on motivaatiota ja voimia :)
Unirytmi päin vittua eli voimat on vähissä kokoajan. Pelkotilat ei oo loppunu, pitäs varmaa kertoo psykiatrille tai men lääkärii mut vitut mä mun asioist niille puhun. Pärjään yksin.
Kaverit sanoo et näin ei voi elää, ja et ne vie mut koht väkisin jonnekki lääkäri vastaanotol.
Oon iha okei, tai ollu nää pari viikkoo ku jättäny masentavat ja ahdistavat psykiatri käynnit väliin, ehe ehe oon niin ovela.


 Olin tänää (maanantaina) koulussa  (ja tässä pitää huomata että nukuttuja tunteja takana 0.)
6-tunnin koulupäivä ei ihan napannu. olin selvinny silti jotenkin ne 5 tuntia mut vikaa tuntia en yksinkertasesti enää jaksanu, joku pään sisäl pakotti lähtemään. Kaupan kautta kotiin omaan sänkyyn untuvapeiton alle suojaan tätä pahaa ja karua kylmää maailmaa <3

 ei kukaan.
Joskus tuntuu. Tai no mitä mä valehtelen KOKOAJAN tuntuu siltä et elän tääl vaan muide tahon alla.
En mä vittu päättäny haluta syntyy tänne, ja nyt mun ei anneta lähtee.  Tää o vaa yhtä vankilaa.
Mut älä pelästy, en aijo tappaa itteeni  vielä ainakaan :)


 En tiiä mikä muhun on menny, mut nykyää mua ei vois vähempää kiinnostaa seuraukset tekemisistäni. Tunneilta lintsaus onnistuu ilman pienintäkää omantunnon kolkutusta tms.
ehkä tää ei oo hyvä ei. Oon saanu luokkakavereilta kuittailuja siitä. oon saanu kans meijä luokassa anarkistin maineen jolta vähiten odotetaan hyvää ja esimerkillistä käytöstä.
musta on tulossa hirviö.
 Vaikeinta on keksiä mitä kerois näissä, Jos olisin niin feimi et voisin kuulla teiltä mitä haluaisitte mun teille kertovan niin tekisin tätä huomattavasti enemmän. Niinkuin jokatoisessa postauksessa tästä mainitsenkin. Plääääähh.


Mun nyt on taas sen aika kun feidaan teidät ja sanon vaa moimoi >: )


tiistai 5. marraskuuta 2013

outo ei sovi kuvaan, ei haluu sopiakkaan!

OUTO ei sovi kuvaan, ei haluu sopiakkaan!

Moi! Minusta ei oo kuulunu sitte kuukausiin, kesäkuussa viimeksi kirjottelin. En oo voinu oikeen hyvin viimeaikoina mut luulen et kaikki kyl hoituu, vai mitä? Lääkkeitä masennukseen,paniikkihäiriöön ja ahdistukseen vahvuutta on nostettu, mut vittuako minua millää lääkkeilla takas ''normiks'' saahaa. Toivottavasti joku teistä joka ootte minu tekstejä lukenu muistatte vielä minua :)
Koulussa oon ollu tuplasti verrattuna tilannettani vuotta takaperin.
Sei näytä vanhemmille ja psykiatreille vittu riittävän. Luulevatko ne et alan käymään koulussa säännöllisesti päivässä? 
Käyn noin 3-4 päivää viikossa koulua ja sitte tulee romahus! Enpäs jaksakkaan nousta +2 tuntia nukutun yön jälkeen kouluun ja mitä saan? Huutoa joka suunnasta,vanhemmilta, kavereilta ja opettajilta.  Mulle sanottiin kuukaus,kaks sit et se riittää et ees yritän NO EI VITTU SILT' NÄYTÄ!
Mul on ollu täs parin viikon aikana tiuhaan tahtiin ''pelko'' tiloja, en osaa selittää :F
mut yhtäkkiä tunnen etten ole turvassa ja kohta tapahtuu jotain hirveää . Tunnen kans usein jonkun läsnäolon vaikka olen yksin talossa. Usein toi tunne on hävinny ku oon nukahtanu tai oon valvonu yön yli siihen 7-aamuun :S Oon kans näiden viikkojen aikana nähny unia joissa saan tälläsiä samallaisia pelkotiloja mutta se tunne on 10- kertaa vahvempi. En sanoisi niitä ihan tavallisiksi painajaisiksi.
 Mites mulle niiku yleesä kuuluu, mitä on tapahtunu?
Tuntuu et kaik on vasta menos parempaan päin,  oon käyny jo tän kaiken paskan pohjalla ja en sinne oo palaamas. Koitan ajatella mahdollisimman positiivisesti et kestäisin edes hiukan pidempään.
Mut täs kaikki taas tälerää :)
nähellään taas ensi kirjotusten merkeissä  ;)
pitäkää ittenne ihmisinä!